Ensimmäinen, johon lyhyen palstalla oloni aikana kommentoin, liittyi aiheeseen "Paranormaalit lapset".

Foorumilla suhtaudutaan ERITTÄIN negatiivisesti siihen, että joku suhtautuu näihin ilmiöihin avoimesti.
Pidän tällaista outona, sillä todistajuuteen kuuluu väistämättä oppi demoneista ja enkeleistä, sekä näiden aktiivisuudesta ihmisten parissa.
Kiinnostunuttahan saatetaan jopa varoittaa siitä, että saatana hyökkää häntä vastaan, kun hän ryhtyy tutkimaan "totuutta" ja lähtee asiaan mukaan.
Samoin voidaan nähdä, että se joka ei ole todistajien parissa, on "maailmassa", joka puolestaan on saatanan vallassa.

Esitinkin, että minusta tällaisista asioista tulee voida keskustella, jottei niitä tarvitse piilotella ja hävetä, myös sellaisen joka on sitä mieltä että on kokenyt jotain paranormaalia.


Otetaanpa tähän wikistä hyvä määritelmä siitä mikä on paranormaalia:

"Yhdysvaltalainen filosofian professori Stephen Braude katsoo teoksessaan ESP and Psychokinesis (1979), että paranormaalit ilmiöt ovat anomalioita eli poikkeavuuksia sekä tieteen että arkikokemuksen piirissä. Brauden määritelmän mukaan ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) Se on selittämätön vallitsevan tutkimuksen valossa. 2) Sitä ei voi selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia. 3) Se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua."


Kirjoitan tähän jotain kommenteistani aiheeseen liittyen:

 
                                                                                                                 


"Ihmisillä on runsaasti kokemusta mm. tilanteista joissa he ovat ajatelleet jotain ihmistä, ja hetken kuluttua tämä soittaa tai törmäävät tähän vaikka kadulla.
Monet ihmiset myös vaistoavat sen kun heitä tuijotetaan, joten mihin tämä perustuu? Miten se tieto välittyy?
On turha sanoa että sen vain vaistoaa, sillä ihmisellä on aistit, joten mistä aistista on kyse?

Lukemattomat ihmiset kertovat poikkeavista tunnetiloista ajalta jolloin joku läheinen ihminen on kuollut, ennen kuin asiasta on heille kerrottu.

Poltergeist-ilmöistä on myös suomenkielisiä kertomuksia, joista osa on selvästi vielä selitystä vailla ja sellaiseksi jääkin.
http://www.paranet.fi/paradocs/tutkimuksia/tikkala1993.pdf

Poltergeistia ei enää pidetä henkien riehumisena, vaan jonkun keskushenkilön telekineettisten voimien aikaansaannoksena.
Mikäli siis kyse on ns. yliluonnollisesta toiminnasta. Päätelmään on tultu sen vuoksi, että tapahtumiin liittyy aina joku keskushenkilö, joka on paikalla tapahtumien aikaan.
"

                                                                                                                 

 

=> Näin ollen joku sellainen, joka kokee törmänneensä paranormaaliin ilmiöön, voi oikeasti tavata jonkun uskovaisen, joka on ensimmäinen joka ottaa hänen kokemuksensa todesta, JA selittää sen jollain enkeli-/demonikokemuksella.

Laitoin myös oman kokemukseni siitä ainoasta todella oudosta ilmiöstä, johon olen tärmännyt toistakymmentä vuotta sitten:

                                                                                                                 

"Olin silloin maaseudulla eräässä talossa, toisessa kerroksessa ja heräsin aamulla puoli yhdeksän aikaan. (Olin yksin huoneessa)
Kävin vessassa ja menin takaisin maate ja katselin siinä kattoa ja mietin tapahtuneita, ei niin mukavia asioita. Yhtäkkiä yläpuolellani olevalta vintiltä kuuluivat pitkät raskaat askeleet , jotka kulkivat vinosti katon poikki kohti oikealla puolellani olevaa seinää.
Tämän jälkeen oli hetken hiljaista, sen jälkeen joku alkoi raapia tuota oikean puoleista seinää hieman lattiatason yläpuolelta.

Nousin erinomaisen rivakasti sängystä ylös, ja jäin tuijottamaan seinää, jota jokin raapi niin lujaa että melkein odotin kohta jotain tulevan siitä läpi. Seinän takana luulin ensin olevan pitkä komero, mutta myöhemiin totesin ettei niin ole, vaan tyhjää tilaa, jota ei ole otettu koskaan käyttöön.
Oli pakko lähteä katsomaan oliko joku talon asukkaista keppostelupäällä, ja niinpä painelin tuolle kaapille, josta luulin äänen tulevan. Komerossa ei ollut mitään, ja silloi totesin ettei se edes ulotu niin pitkälle, ja se toinen oven edusta  josta pääsi sille alueelle josta rapina olisi kuulunut, oli täynnä tavaraa, siellä ei olisi voinut olla ketään. Seuraavaksi painelin katsomaan erästä henkilöä, onko tämä liikkeellä, ei ollut vaan heräsi tulooni. Ja ei kun alakertaan, jossa kaksi ihmistä, toinen vielä nukkumassa ja toinen vessareisulla.
Ihmettelin heille että mitä nuo äänet olivat oikein, mutta se jäi siihen kummastuneiden katseiden kera :D

Olin ihan hölmönäni ja menin takaisin yläkertaan, enkä ollut kuin hetken huoneessa niin se perkeleen raapiminen alkoi taas.
En enää tiennyt onko siellä sitkeitä rottia, vai mitä ihmettä. Ei siinä sitten muuta voinut tehdä kuin mennä seinän viereen ja vihaisena paukauttaa seinää ja huutaa : "Painu helvettiin sieltä!", ja hakata lisää.
Oli hetken hiljaista ja raapiminen jatkui taas. Uudistin toimenpiteen ja tämän jälkeen oli hiljaista, ei kuulunut enää mitään.

Hiukan myöhemmin kävin katsomassa vintillä sitä tilaa mistä askeleet kuuluivat ja en voinut kuin todeta ettei siellä kukaan voi kävellä, lattia oli parrujen epätasaisesti peittämä, eivätkä muutenkaan askeleet olleet "normaalit", vaan ne olivat jotenkin poikkeavan vahvat.


Netistä sitten rupesin katselemaan, että mitä helvettiä tämä on, ja ainoa mihin se sopi oli ns. poltergeist-ilmiö.
Niin tai näin, toiste en ole kokenut, ja jos suoraan sanon, en todellakaan kaipaa uusintaa.
Minulle tarjottiin kohteliaasti selitykseksi tykin laukauksia ja rottia. Kumpikaan ei pitäne paikkaansa, ja muutenen pidä tapanani kuulla olemattomia, joten en osaa sanoa mitä se oikein oli.
Tuloksena kuitenkin tuntemani pahojen henkien pelko lieveni aika lailla.  :D
"

                                                                                                                 


En siis tiennyt mistä oli kyse, ainoa mitä tuolloin tuli mieleeni poltergeist-sanasta oli elokuva, jota en ollut koskaan uskaltanut katsoa. Joten kun netistä vastaani putkahti tietoa etsiessäni sana poltergeist, hyvä etteivät hiukset nousseet saman tien pystyyn.
Siksi olikin TODELLA HELPOTTAVAA HUOMATA, ETTÄ SITÄ PIDETÄÄN IHMISEN AIKAANSAANN0KSENA. Siis tavalla tai toisella.
Mikäli en kokenut vakavaa latvasta lahoamista tuolloin, niin jotain outoa todella tapahtui.


Kertomukseeni ei foorumilla suhtauduttu kovinkaan suopeasti, vaikka aloituksessa oli muitakin kokemuksia.
Sitä se väärä pärstä teettää.

1289233895_img-d41d8cd98f00b204e9800998e